Rentoilua

Perjantaina päätin, etten tänä viikonloppuna yritä saada yhtäkään käsityötä valmiiksi. Otan rennosti ja hillitsen neuloosiani. Ja kyllä, onnistuin tässä. Ihan rennosti en kuitenkaan ottanut, vaan siivosin koko huushollin ja jopa käsityöhyllykkönikin!

Rakastan tätä hyllykköä, siinä on monta avonaista lokeroa, johon voin laittaa kauniita tavaroita. Suurin osa lokeroista onkin täynnä käsityötavaraa.

Ostimme tämän hyllykön lähinnä kirjahyllyksi, mutta hupsista,
nykyään se on aika vahvasti minun valloittamaa aluetta. Mutta puolustukseni sanon, että kaikki kirjat ovat kyllä mahtuneet hyllyyn. Kröhöm, suurin osa niistäkin on käsityökirjoja ;)

Minusta on kätevää, että kaikki tarvitsemani käsityötarvikkeet ovat esillä ja helposti löydettävissä. Ja suurin osa niistä on kauniita koristeitakin! Hyllykköä ei tarvitse kuin vilkaista niin tietää kyllä, mitä harrastan, eikä se haittaa. Ainakin se on minun näköiseni!




Yksi lempiasioistani on viereisessä kuvassakin oleva Succaplokin "Knitting is not a crime"- käsityöpussukka. Yleensä pidän siinä keskeneräisen työni turvassa koiruus-Urholta, joka silloin tällöin leikkii tuhmaa poikaa ja pyörittelee lankakeriä onnessaan.

Toinen lempiasioitteni top-listalle päässyt asia on viereisessä kuvassa oleva kori! Tämä kori on tehty banaanipuun lehdistä muistaakseni Madagaskarilla. Ostin tämän Kenkäveron käsityömarkkinoilta Kikoi Tradingilta noin vuosi sitten. Rakastuin siihen ensisilmäyksellä! Ja tottakai, se sai kohtalokseen täyttyä langoilla.

Oli ihana ajatella, että ostamalla tämän tuotteen, tuen samalla hyvää asiaa. Kikoin kojulla ollut nainen kertoikin kuinka he olivat opettaneet myös viime reissullaan Keniassa kenialaisia naisia neulomaan villasukkia! Siellä päin kuulemma he eivät osaa oikein hyödyntää lampaanvillaa, joten he yrittävät viedä tietoa ja taitoa kuinka villaa voisi hyödyntää enemmänkin.



Hyllykköni päältä löytyy mielestäni kauniita koristeita. Puu-ukko on jotenkin niin sympaattinen hahmo, hän saakin halailla kaiket päivät huovutettua kukkaa. Purnukan sisällä olevista huopapalloista piti tulla taulu, mutta homma jäi ja ne joutuivat purnukkaan.

Purkin vieressä on Helena Tynellin Hyrrä-maljakko, josta pölyt puhdistan varoen Strutsitarha Ketolan tilan strutsinsulkaisella pölyhuiskalla. Tämä oli heräteostos Jyväskylän käsityömarkkinoilta, mutta oikeasti huiska on kyllä todella hyvä herkkienkin tavaroiden puhdistuksessa.

Noh, ihan käsityötön viikonloppu tämä ei suinkaan ollut.

Virkkasin telkkaria katsoessani 8kpl kukkia, jotka heitin pyykkien sekaan huopumaan siivouksen ohessa.

Lisäksi neuloin vähän eteenpäin loppuviikosta aloittamaani huivia. Tämä huivi onkin aika hidas projekti, mutta toisaalta mihin sillä on kiire. Päätinkin tehdä tämän huivin itselleni!

Jopas tuli pitkä postaus tällä kertaa, vaikkei tässä mitään oikeaa käsityöasiaa ollutkaan! :)

Huivihuumaa helteellä

Revontulihuivin jälkeen olin pienessä huivihuumassa ja aloitin heti perään Fifi-huivin. Vaikka tuolloin toukokuussa oli todella lämmintä, ei se estänyt tarttumasta villalankaan.

Valitsin langaksi kampalangan 90 tex x3. Se on ihanan liukasta ja ohutta. Väriterapiaa tarpeeksi saaneena revontulihuivin tehtyäni tartuin tällä kertaa keskiharmaaseen luonnonväriseen vyyhtiin. Harmaa sopiikin melkein kaikkien värien kanssa yhteen.

Fifi-huivi on siitä mukava, että se aloitetaan neulomaan kärjestä ylöspäin. Tällöin ei tarvitse miettiä heti, kuinka leveä pitkän sivun tulisi olla.



Huivi tuli huimaa vauhtia ja todella rennosti. Malli on helppo ja mukava neuloa. Neuloin tämän huivin melkein kokonaan parvekkeella, koska oli tosiaan niin kuuma keli. Uskollinen Urho jaksoi makoilla aina seuranani, kun kilisyttelin puikkoja.

"Kyllä tuota taitaa vaivata paha neuloosi, kun helteelläkin pitää neuloa", Urho miettii

Huivi oli äkkiä valmis. Kampalanka 90x3 on kyllä todella riittoisaa, huiviin ei mennyt edes sataa grammaa!

Fifi-huivi sopii ihan mukavasti myös kaulaan. Itse tein sen virheen, etten neulonut huivia niin pitkään, että kärjet saisi solmuun, jos huivin laittaa kaulaan.

Kylpyhuoneen huonossa valaistuksessa
väri ei näytä oikealta

Ohje: Ullaneule

Menekki: 85g

Lanka: Pirtin Kehräämön kampalanka 90 tex x3

Värinro: 3

Puikot: 4,5mm pyöröpuikko

Leveys: 130cm

Kukkia kiireellä

Miksi aina kaikki pitää jättää viime tippaan?

Sain pari viikkoa sitten tilauksen: 12 huovutettua kukkarintakorua. Paketti pitäisi lähettää huomenna. 

Kyllä, virkkaan "väärään" suuntaan.
Olen vasenkätinen!

No ei muuta kuin töiden jälkeen oitis virkkaamaan. Onneksi nämä kukat ovat helppoja ja nopeita tehdä. Tietysti mukavampaa olisi tehdä kiireettä, mutta tässä ei voi taas syyttää kuin itseään, että on täytynyt jättää homma viime tippaan. 

Kukat siis virkataan hahtuvasta, eli niin sanotusta esilangasta. Hahtuva on kiekolla ja on hyvin hentoista tavaraa. Jokunen vuosi sitten katsoin itsekin, että voikohan tuosta oikeasti virkata tai neuloa mitään, eikö se katkeile koko ajan? Mutta kerran kun kokeilin, jäin koukkuun heti! Hahtuva on ihan mahtavaa pesukoneessa huovutettaviin töihin eikä se edes katkeile niin helposti kuin aluksi kuvittelin. Ja jos hahtuva sattuu katkeamaan, päät saa liitettyä takaisin, kun hieraisee niitä vähän sormenpäillä yhteen.

Asiakkaan toiveena oli, että kukkia olisi ainakin valkoisena, turkoosina, violettina ja vaaleanpunaisena, loput värit saan itse päättää "fiiliksen mukaan".

Huovuttamattomat kukat

Päätin tehdä kukat kirkkaissa väreissä. Niistä tuli ihanan pirteitä!

Seuraavaksi kukkien oli vuoro hypätä pesukoneeseen.

Valmiina pyörimään!

Heitän pesukoneeseen kukkien seuraksi vähän vaatteita, yleensä ujutan sekaan myös vähintään yhdet farkut. Farkut tuovat hyvää "hankausta" pesukoneessa, mitä huovutettavat työt tarvitsevatkin. Konetta ei kannata ahtaa täyteen, koska tällöin työt eivät pyöri ja hankaudu tarpeeksi. Itse käytän nestemäistä pesuainetta pesukonehuovutuksessa.

Sitten eikun vain napsautetaan ohjelmaksi lyhyt 40:n asteen pesu ja 1200 kierroksen linkous.

Huovutettu ja huovuttamaton kukka.

Pesun jälkeen muotoilen terälehdet kauniin muotoisiksi ja annan kuivua.


Tämän jälkeen kiinnitän rintaneulapohjan.





Menekki: n. 10g/kpl

Lanka: Pirtin Kehräämön hahtuva

Koukku: 4,5mm

Ihan omin päin

Tällä kertaa nykyhetken käsityökuulumisia! Tänään sain valmiiksi neulotun kolmiohuivin ja mikä parasta; ohje on omasta päästäni.

Revontulihuivista on kulunut aikaa jo monta kuukautta ja aloin taas kaipaamaan vähän isompaa neulostyötä. Kotona minulla nökötti hyllykössä 2-säikeinen meleerattu ruskan sävyinen lankavyyhti, jota katselin sillä silmällä monena iltana, että siitä tulee seuraavan työni materiaali.

Ulkona on alkanut olemaan jo niin syksyinen keli, että oranssin ja ruskean sävyt ovat alkaneet näyttämään hirmu kauniilta!

Etsiskelin netistä sellaisen huivin ohjetta, joka kävisi mukavasti myös kaulaan. Päädyin kolmiohuiviin, mutta en löytänyt oikein juuri sellaista mallia mitä ajattelin. Siispä otin riskin ja rupesin vain tekemään kolmiohuivia ilman mitään ennakkosuunnitelmia. En tahtonut tehdä ihan pelkkää sileää neuletta, joten kevensin huivia tekemällä siihen reikäkerroksia tietyin välein.

Tätä huivia neuloessani päätin, etten tee yhtään huivia ennen kuin ostan pidemmät pyöröpuikot! 80cm pyöröpuikot tursuivat silmukoita loppuvaiheessa. Onneksi olin aikaisemmin kesällä tehnyt hieman heräteostoksia ja tilannut Kirjokkaalta puikonpääsuojat, mitkä olivatkin tosi kätevät siinä vaiheessa, kun venyttelin ja mittailin huivia miettiessäni montako kerrosta vielä tekisin.

Kerroksia kertyi 130 ja oli taas päättelyn aika. Olen keksinyt kuinka saan pääteltyä työn kätevästi ja löysästi. Otan toiseksi puikoksi 7,0mm puikon ja päättelen sillä silmukat. Löysyys tulee tällöin ihan itsestään!





Seuraavaksi olikin pingotuksen vuoro. Kaivoin vanhan petarin esiin ja nuppineulasin huivin patjaan kuivumaan.

Huivista tuli juuri sopiva kaulaan! JES!

Harmillista kylläkin tämä väri ei sovi minulle vaikka ihana väri onkin, mutta nyt minulla on hyvä malli tehdä itselleni oikean värinen (luultavasti turkoosin sävyinen) huivi. Tästä olen kyllä ikionnellinen!

Pakko tehdä syksyn kylmille ilmoille itsellekin tälläinen villahuivi niskaa lämmittämään!

Ohje: Oma!

Menekki: 94g (aika vähän?!)

Lanka: Pirtin Kehräämön 140 tex x2 meleerattu karstalanka, 100% villaa

Väri nro: 725

Puikot: 4,5mm pyöröpuikot

Tämän huivin myötä tähänastisen vuoden 2013 langankulutuksen luvuksi muuttui 3474 grammaa.

Revontulihuivi

Tämä on ollut varmaan yksi isoimmista ja haastavimmista töistä minkä olen tehnyt, nimittäin tämä revontulihuivi!

Olin ihaillut jo pitkään tätä mallia ja haaveillut siitä, että itsekin osaisin/uskaltaisin tämmöisen tehdä. Mutta onhan jokaisen käsityöihmiseksi tunnustautuvan tehtävä revontulihuivi edes kerran eläissään!

Yhtenä toukokuisena päivänä tulostin töissä (hups, eihän niin saisi tehdä) ohjeen Ullaneuleen sivuilta ja ostin tarvittavat langat. Langaksi valitsin kaksisäikeisen meleeratun lupiinin värisen karstalangan.

Kotona kaivoin pyöröpuikot esiin ja tartuin ohjeeseen. Noh, joku tunti siinä meni ennen kuin käsitin miten kaaviota kuuluu lukea. Ei mikään yksinkertaisin kaavio ymmärtää heti, mutta sitten kun sen hahmottaa, niin sehän on ihan yksinkertainen!

Turhaan olin pelännyt osaisinko tätä huivia tehdä!

Alku tuli todella nopeasti, mutta loppupäässä silmukoita rupeaa olemaan todella paljon. Pyöröpuikkoni olivat 80cm pitkät, yhtään lyhyemmät ei olisi voineet enää olla.

Kuvittelin olevani loppusuoralla, kun neuloin illalla klo 23 aikoihin ja päätin, että ennemmin en lähde nukkumaan ennen kuin huivi on valmis. Ja tämä päätös piti, mutta nukkumaanmeno venyi klo 2 korville. Viimeiset silmukat puristin miltei hampaat irvessä, kun väsytti jo niin, että ahdisti. 

Ennen pingotusta

Revontulihuivi kannattaa päätellä todella löysästi! Itse upotin huivin kokonaan veteen ennen pingotusta. Neuloksesta lähti kaikki jännitteet ja pinnastakin tuli hivenen pehmoisempi. Pingotin huivin niin, että reunojen kärjistä tuli mahdollisimman terävät. Tämä huivi ei ole tosiaankaan minkään näköinen ilman pingotusta!

Ohje: Ullaneule

Menekki: 160g

Lanka: Pirtin Kehräämön meleerattu karstalanka 140 tex x2, 100% villaa

Väri nro: 733

Puikot: 4,5mm pyöröpuikot, 80cm

Töissä kuvasimme huivin lupiinien keskellä, onhan langankin lempinimi lupiini :)

Karvaista lankaa

Paketti täytyi tutkia tarkkaan.

Sain tällä viikolla ihanan yllätyspaketin! Eräs ystävällinen nainen lähetti minulle koirankarvaa!

Kuulostaa varmaan hullulta, että innostun koirankarvasta, mutta olen jo pidemmän aikaa haaveillut oman koirankarvalankaerän kehruuttamisesta. Tahdon kehruuttaa erän shetlanninlammaskoiran ja collien karvoista, sillä näiden koirarotujen karvasta saa aivan uskomattoman pehmeää ja hyvälaatuista lankaa kehruutettua.

Koirankarvalankaa. Valkeassa on mm. samojedin karvoja. Mustassa on newfoundlandinkoiran karvoja.

Oman koirankarvaerän kehruuttamiseen tarvitsen n. 4kg karvaa. Minulla on nyt noin yksi neljäsosa tästä kasassa. Täytyy olla vain kärsivällinen ja odotella karvanlähtöaikaa taas. Plaah.

Koirankarvalangasta saa aivan ihanan lämpöisiä ja pehmoisia sukkia neulottua. Kulutuksen kestävyys ei tietystikään ole kamalan hyvä, mutta iltasukkana menee ihan hyvin.

Koirankarva on ontto sisältä ja tämän vuoksi sillä on niin hyvä lämpöarvo. Olen kuullut, että koirankarvalangasta tehdyistä tuotteista on ollut apua myös reumaatikoille. Enkä epäile kyllä lainkaan, on se vaan niin lämpöistä!

Kuvan sukkiin meni n. 140g lankaa. Koko 43. 

Palmikosta pitsiin

Jos selvisin palmikoista, selviän kyllä pitsineuloksestakin!

Löysinkin kivan mallin Novitan talvi 2009 numerosta. Lehden mallin on ideoinut Eeva Korhonen.

Lehden ohjeessa lankana on käytetty Novitan 7 veljestä. Vaihdoin kuitenkin langan Pirtin Kehräämön karstalankaan 140 tex x3, joka on melkolailla paksuudeltaan sama kuin seiskaveikka. 

Silmukkamäärä pysyi samana, mutta varren jälkeen terän tein oman pääni mukaan. Tykkään tehdä kiilakavennuksesta pitkän, eli välikerroksia tulee enemmänkin kuin vain yksi.

Pitsineulos on yllättävän helppo, tämä koostuu vain periaatteessa neljän kerroksen välein toistuvista langan kierroista ja yhteenkavennuksesta sekä ylivetokavennuksesta. Yllättävän pienellä saa näyttävän näköiset varret sukkiin. 

Ainut virhe ehkä minkä tässä tein, oli liian pienet puikot pitsineuloksen kohdalla. Neuloksen reiät jäivät tosi pieniksi. Toisaalta ei se haittaa, mutta varret olisivat olleet vielä koristeellisemman näköiset, jos reiät olisivat olleet isommat.

Menekki: 95g (koko 38)

Lanka: Pirtin Kehräämön karstalanka 140 tex x3

100% villa

Väri nro: 3/305

Puikot: 2,5mm